Kylpyläelämää Onnellisten saarilla. The Islands of Happiness, Savonlinna

1890-luvun lopussa perustettiin yhtiö kylpylän rakentamiseksi Savonlinnaan. Osakkaiksi tuli sen ajan silmäätekeviä, kauppiaita, lyseon lehtoreita ja liikemiehiä. Olavin Kylpylaitos avattiin 1896, ja siitä tuli moderni laitos: "höyry- ja kuumailmakaappeja, sähkökylpyjä, tärpättihöyryryöppyjä, mutahierontaa ja vesikylpyterapiaa, puistokävelyjä, sairasvoimistelua ja terveyslähdevettä".

"Saarelle nousi kylpylärakennus korkeine torneineen ja rakennuksen mittainen veranda, kasino (josta tuli kaupungin huvielämän keskus), kävelyteitä, promenadipolkuja, uimahuoneita, näkötorni ja kaunis puusilta torille. Vuonna 1898 valmistui komea juhlasali 500 vieraalle. Saarella oli myös keilaradat ja tenniskenttä. Kaupungin majoituskapasiteetti oli riittämätön, joten Kasinon takana olevan Vasikkasaaren nimi muutettiin Sulosaareksi, se yhdistettiin sillalla kylpylaitoksen puistoihin ja sinne rakennettiin vuonna 1899 viisi huvilaa (Metsäpirtti, Pohjola, Runolinna, Väinölä ja ainoana jäljellä olevana Kalliolinna). Kasinon viereen rakennettiin Suruton, jossa mm. oopperalaulaja Aino Ackté asusti perustamiensa oopperajuhlien aikana - -  ja kaksikerroksinen matkustajakoti Vuorilinna."

"Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä vieraista jo puolet ulkomailta. Sodan aikana kylpylä kukoisti, koska varakkaiden venäläisten matkat suuntautuivat Keski-Euroopan sijasta Savonlinnaan, jonne oli vielä juna- ja laivayhteydet Pietarista. Savonlinna oli erittäin kansainvälinen kaupunki, jossa erityisesti venäläinen ylimystö esitteli uusinta muotia ja suuren maailman tapoja ennen Venäjän vallankumousta."

"Huvielämä oli vilkasta, ja kylpylaitoksella oli oma huvi-intendentti, jonka tehtävänä oli paitsi järjestää viihdykkeitä vieraille ja pitää seuraa yksinään tulleille daameille sekä myös huolehtia kylpylaitoksen ulkoalueiden siisteydestä. Huvimestarina toimi mm. sittemmin radion lastentuntien vetäjänä tunnetuksi tullut Markus Rautio, Markus-setä. Vieraita viihdyttivät aikakauden tunnetuimmat taiteilijat Suomesta ja ulkomailta. Olipa kylpylaitokselle palkattu kesäkaudeksi oma orkesterikin."

"Kesäisin kylpylaitoksella oli kolme suurta juhlaa: kylpylaitoksen henkilökunnan kunniaksi pidetyt syömä- ja juomarikkaat kekkerit, elokuun kuutamossa vietetty kylvettäjättärien juhla (jonka tuotto kylvettäjättärien eläkerahastoon) sekä 29.7. Pyhän Olavin päivä, jolloin kylpylaitos järjesti ilotulituksen, ja kasinossa ja paviljongeissa soi salonkimusiikki myöhään yöhön. Kaikki eivät olleet ihastuneita kylpylaitoksen elämään. Kirjailija Joel Lehtosen henkilöhahmoista Putkinotkon Rosiina taivastelee kylpylaitosta paikkana, jossa venakot makasivat kaiken kesää, rotkottelemassa riettaasti alasti rantakalliolla, perä pystyssä." Pyhän Olavin päivää vietetään Savonlinnassa edelleenkin.

"Kasinon juhlasali paloi vuonna 1928 Olavin päivän juhlien jälkeisenä aamuna. Vain yhä pystyssä oleva kasinorakennus eli Vanha Kasino säästyi. Pian alkanut lama ajoi Kylpylaitos Oy:n vaikeuksiin ja kaupunki osti yhtiön 1934. Vuonna 1937 perustettiin Savonlinnan Kylpylaitos Oy, joka aloitti kylpylätoiminnan uudelleen.
Sotavuosina alue ja rakennukset olivat puolustusvoimien käytössä, ja sodan jälkeen kylpylaitoksen huvilat asuntopulasta kärsivien kaupunkilaisten ja siirtolaisten käytössä."

"1960-luvun alussa kylpylätoiminta päättyi ja vappuna 1964 nuorison tulenkäytöstä alkunsa saanut tulipalo tuhosi jälleen kylpylän – kasinoa lukuun ottamatta. Kaupunki osti jälleen Kylpylaitos Oy:n osake-enemmistön. Perustettiin Savonlinnan Terveyskylpyläsäätiö, joka rakennutti uuden kylpylaitoksen, Kylpylä Hotelli Casinon, joka avasi ovensa 18.4.1969. Vuorilinnan opiskelija-asunnot valmistuivat 1970-luvun alussa, jolloin alkoi kesähotellitoimintakin."

tiedot täältä

Vanha Kasino

Kylpylä-hotelli Casino

Savonlinnasali