Ovat muistojeni lehdet kuolleet - Pentti Saarikosken haudalla Valamon luostarissa

 "Ei ole mitään eroa
           nuorempien ja vanhempien ihmisten kasvoissa
nuoret ovat jo vanhoja, vanhat vielä nuoria
              En minä mitenkään muuten, juuri nyt
                               osaa selittää suruani
                     aikaa ei saa käsiinsä
                                  Kun kävelin kotiin, taivas
              kun katsoin taivasta
kävelin hitain askelin sillä kantamukset olivat raskaat
                                   taivas oli
kuin vasta putsattuja kuparipannuja hyllyllä rivissä
           Katsoo kauas, etsii etsimistään
                  ajattelee ajatustaan, pilven varjoa
                       nurmikon yli, tähän saa tyytyä  
Tämä on hänen ajatuksensa ja tähän hän saa tyytyä - -"