Dancing in Istanbul

 kansantansseja

 pyöriviä dervissejä

 itämaista vatsatanssia

Mevlevi-veljeskunta, joka tunnetaan lännessä Pyörivinä Dervisseinä, perustettiin 1200-luvulla. Veljeskunta puhui suvaitsevaisuuden, anteeksiannon ja valaistumisen puolesta. Tänä päivänä järjestö toimii kulttuurisena veljeskuntana. He eivät harjoita teatraalisia spektaakkeleita, vaan pyhiä rituaaleja. Mevlevi-lahkon rituaali, nimeltään sema, on vakava uskonnollinen rituaali, jonka suorittavat muslimipapit transsissa, rukouksena Allahille. Mevlevit uskoivat että seman aikana ruumis vapautui maallisista siteistä ja ihmisen oli mahdollista vapaasti ja riemuiten yhtyä pyhyyteen."

"Dervissi tarkoittaa kirjaimellisesti ovea, ja sen katsotaan olevan sisäänkäynti tästä materiaalisesta maailmasta henkiseen, taivaalliseen maailmaan. Pyörivillä dervisseillä oli merkittävä rooli Osmanivaltakunnan korkeakulttuurin kehittymisessä. 1300-luvulta 1800-luvulle asti heidän panoksensa klassiseen runouteen, kalligrafiaan ja taiteelle oli perustavanlaatuinen."

"Ensimmäinen seremonian osa on Sema, joka kuvastaa spirituaalista matkaa: etsijän kääntymistä Jumalan puoleen, rakkauden kautta kypsymistä, itsen muuttumista yhteyteen jumalan kanssa ja palaamista takaisin elämään kaiken luodun palvelijana. Semazen (jolla on kamelinvillahattu, joka symboloi hänen egonsa hautakiveä ja valkoinen, leveä hame, joka symboloi hänen egonsa käärinliinoja), riisuu mustan viitansa ja syntyy henkisesti uudelleen Totuuteen. Semazenit seisovat kädet ristittynä rinnalleen valmiina aloittamaan pyörimisensä. Jokainen pyörähdys vie heidät sheikin ohi. Tämä seisoo Mevlana Rumin paikalla ja sheikin uskotaan olevan kanava jumalalliseen armoon. Jokaisen neljän pyörähdyskerran alussa semazenit kumartavat toisilleen osoittaakseen yhteishenkeä. Kun heidän kätensä leviävät, oikea käsi osoittaa taivasta rukouksessa, valmiina vastaanottamaan Jumalan hyväntekeväisyyden. Vasen käsi, jossa hänen katseensa lepää, on käännetty kohti maata antamisen eleenä. Semazen muodostaa yhteyspisteen, jonka kautta jumalalliset siunaukset voivat virrata maahan."

"Itämaisen tanssin historiaa ei voida kovinkaan tarkkaan jäljittää, mutta sitä muistuttavia tansseja on tanssittu satojen, ellei peräti jo tuhansien vuosien ajan. Joidenkin teorioiden mukaan tanssi perustuu jo muinaisessa Egyptissä tanssittuihin tansseihin, toisten teorioiden mukaan tanssin taustalla on hedelmällisyyskultteihin liittyvät rituaalit. Hieman myöhäisempinä aikoina voidaan tanssin historiaa jäljittää Intiasta vaeltamaan lähteneiden mustalaisten tansseihin sekä ottomaanien hovissa monien kulttuurien sulatusuunissa esitettyihin tansseihin. Yhteistä itämaisen tanssin monille teorioille on kuitenkin se, että kyseessä on naisten pääasiallisesti keskenään tanssima tanssi, jonka taito on siirtynyt äidiltä tyttärelle."