Kävin kaupungin Tokmannilla ostamassa soraa sisäkukkiin, jolloin törmäsin kaupassa kuivuudesta täysin nuutuneisiin sisäkukkiin, jotka päätin pelastaa ja elvyttää 2 euron kappalehintaan. Suututti myyjien välinpitämättömyys; hyvä kun sain hillittyä itseni enkä kaupassa käynyt näitä kastelemaan.
Siihen aikaan, kun minä olin nuori (kuulen, kun tytöt huokaavat Helsingissä ja Espoossa), ei äitini eikä kukaan muukaan ostanut sisäkukkia. Kukat saatiin naapureilta pistokkaina; parhaiten kuulemma lähti kasvamaan, jos salaa napsaisi naapurin ruukusta. Kukkia vaalittiin ja hoivattiin. Kodissamme oli isot ikkunat ja kukat viihtyivä, niin kuin nykyisessäkin kodissamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti