Kiasma

Teemana oli Afrikka.

Makroviikot: SYKSY. AUTUMN

makroviikot



Helsinki

Helsinki-päivien ja -fiiliksen alkupiste.

En lakkaa koskaan ihastelemasta

rautatieaseman arkkitehtuuria,

vaikka tytöt naureskelevatkin,

että vähästä se Mama tulee onnelliseksi.

Olen usein pohtinut,

miksi vain Helsingistä saa kunnon kahvia:

Ryyppypaikkoja löytyy rähjäisimmästäkin

Suomen kylästä

mutta kahviloita ei.

Luonnontieteellinen museo

Luonnontieteellisen museon muut osat

eivät puhuttele minua sitten yhtään,

paitsi yläkerta,

jossa voi kurkistaa lajien kehitykseen.

"Luonnontieteellisen museon rakennus on ollut osa Helsingin katukuvaa jo vuodesta 1913. Lähes satavuotias rakennus on säilyttänyt julkisivunsa miltei alkuperäisessä asussaan läpi kirjavien vuosikymmenien."

"Rakennus suunniteltiin alun perin uudenaikaiseksi, venäläiseksi poikakouluksi. Kouluna rakennus ehti kuitenkin toimia vain nelisen vuotta. Suomen itsenäistymisen (1917) jälkeen kimnaasirakennus palveli ensin Helsingin jääkäriprikaatia ja armeijan esikuntaa ennen kuin tarjosi tilat Suomen ensimmäiselle kadettikoululle. Helsingin yliopisto osti rakennuksen valtiolta vuonna 1923 ja sijoitti sinne eläintieteelliset kokoelmansa – kimnaasi muuttui museoksi."

"Kimnaasirakennuksesta tehtiin poikkeuksellisen edustava. Jyhkeän rakennuksen tarkoituksena oli ”kestää kokonainen vuosisata”. Se edustaa Helsingissä harvinaista uusbarokkityyliä, joka ei ollut tyypillistä vuosisadan vaihteen venäläiselle rakentamiselle. Ehkä juuri siitä syystä rakennus säästyi itsenäisen Suomen alkuaikojen myllerryksissä lähes muuttumattomana, päinvastoin kuin monet muut Venäjän vallasta muistuttavat rakennukset."

"Koulun komea juhlasali sijaitsi kolmannessa kerroksessa Arkadiankadun varrella. Sali oli korkea ja holvikattoinen. Sen länsipäädyssä sijaitsi esiintymislava ja itäpäädyssä musiikkilehteri, jonne pääsi avaran porraskäytävän kautta."

"Uusi koulurakennus oli monessa suhteessa hyvin edistyksellinen. Luokkahuoneet olivat suuria ja avaria ja ne oli järjestetty luokkajaon sijasta eri oppiaineiden mukaan. Kymnaasiaikana pojat opiskelivat muun muassa latinaa, piirustusta, liikuntaa, luonnontieteitä, maantiedettä ja kemiaa."

sitaatit täältä 

Pieksämäen asemarakennuksessa on eksotiikkaa

Japanilainen ravintola Koto, Helsinki

Kävimme Nuorimmaisen kanssa syömässä ravintolassa,

jonka nimi oli kodikkaasti Koto.

Tarkoittaneeko jotain myös japaniksi?

Palvelu oli hyvää ja ruoka maukasta, kohtuuhintaistakin,

syötiin tosin kömpelösti puikoilla.

 

 

Kasvitieteellisen pihamailla käveleskelemässä

Köynnöstukea ei siis ole pakko

laittaa kiinni seinään, vaan tämäkin toimii.

Nauhuksia on tulossa minunkin pihaani ensi kesänä.

Sinertävänharmaat piikkipallot sopivat

keltaiseen syyspenkkiin.

sydän

Vanhakirkko, Helsinki

"Helsingin vanha kirkko on nimensä mukaisesti Helsingin kantakaupungin vanhin kirkko. Se on vihitty käyttöön 17. joulukuuta 1826 ja sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel."

"Vanhakirkko oli alun perinkin tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi Ulrika Eleonoran kirkon saadessa purkutuomion Senaatintorin tieltä. Vanhaankirkkoon siirrettiin Ulrika Eleonoran kirkosta mm. kattokruunu ja penkkejä; Vanhankirkon nykyinen saarnastuoli on vielä tuota perua. Helsingin tuomiokirkko oli jo rakenteilla, mutta valmistui vasta 1852. Väliaikaisuuden vuoksi Vanhakirkko rakennettiin puusta eikä sinne hankittu edes kelloja. Myöhemmin kirkonkelloja korvaamaan on hankittu sähköinen kellolaite."

Alttaritauluna kirkossa on Robert Wilhelm Ekmanin "Jeesus siunaa lapsia". Heleävärinen teos oli alkujaan tarkoitettu tuomiokirkon alttaritauluksi, mutta keisari Nikolai I piti sitä liian lempeänä ja lahjoitti tuomiokirkkoon synkän "Kristuksen ristiltäoton"."

Vanhaakirkkoa ympäröi Vanha kirkkopuisto, joka oli entinen hautausmaa ja sellaisena käytössä jo kauan ennen Vanhaakirkkoa. Sitä kutsutaan joskus myös "ruttopuistoksi", koska hautausmaalle haudattiin runsaasti isovihan aikana vuonna 1710 Helsinkiä koetelleen ruton uhreja. Hautauksia puistoon ei ole tehty sitten vuoden 1919, ja nykyisin puisto on lähes yksinomaan virkistyskäytössä ja läpikulkutilana."

"Vanhassakirkossa on noin 1 200 istumapaikkaa. Se kuuluu Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan.
Vanhakirkko on erittäin suosittu kaste-, vihki- ja siunauskirkko."

sitaatit täältä

Kaisaniemen kasvitieteellisen kasvihuoneilla

Viimeksi, kun kävimme täällä,

lummehuone oli remontissa.

Varsinkin tämä lumme oli ihan kuin muovia.
Jostain vanhasta kuvasta huomasimme,

että lumme kannattelisi hyvinkin pikkulapsen painon.

tontun tossuja

korkkipuu ilmiselvästi