lauantai 9. huhtikuuta 2011

Pääsiäistä hiljalleen. Easter




Lasten toistakymmentä vuotta sitten maalaamia pääsiäismunia pitää pitää esillä. Aika on marmoroinut vesiväripintaa kylmässä varastossa. Aika on marmoroinut myös muistot lapsiperheen elämästä...

Minä en kummemmin haikaillut lasten maailmalle lähtöä; hyvä kun ovat paikkaansa etsineet ja sen löytäneetkin. Kuitenkin joskus niin kuin eilen yllätän itseni: ruokakaupassa oli pieni Nuorimmaisen näköinen pikkutyttö, musta tukka ja valtavat ruskeat nappisilmät - ja minua alkoi itkettää... Pehmomama taidan siltikin olla...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti