Mikael Agricola: ”Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen” The Day of Finnish Language

Mikael Agricolan kuolinpäivä 9. huhtikuuta on nykyisin liputuspäivä; päivää kutsutaan myös suomen kielen päiväksi. Agricola oli aikansa sivistynyt ja kansainvälistynyt moniosaaja (kiinnostunut esim. lääkintätaidosta, kansan tavoista ja kansan opettamisesta, teologiasta, kielistä, historiasta ja maantieteestä), suomenkielisen kirjallisuuden luoja, rehtori, piispa ja rauhanneuvottelija.

Agricola käänsi mm. Uuden testamentin ja julkaisi Abc-kirjan (aapisen lukemisen ja krsistinopin alkeista papistolle). Agricolan kieli on muokattu mukailemaan esikuviaan ruotsia, saksaa ja latinaa ja on sisänsä lauserakenteeltaan varsin epäsuomalaista. Sanastoakin hän lainasi mutta sepitti myös itse; on arveltu, että 60 % hänen luomistaan sanoista on edelleen käytössä.

"Venäjän vallan aika. The Russian period (1809-1917)

1850. Kielisensuuri. Kiellettiin julkaisemasta suomen kielellä muuta kuin uskonnollista tai taloudellista kirjallisuutta. Nimenomaan kiellettiin julkaisemasta poliittisia uutisia tai romaaneja alkuperäisinä tai käännöksinä..."
"1863. (30.7.) Keisari allekirjoitti Hämeenlinnassa Snellmanin esityksestä käskykirjeen suomen kielen oikeuksista. Sen mukaan suomi oli saatettava ruotsin kielen veroiseksi kaikessa, mikä välittömästi koski "varsinaista suomenkielistä väestöä". Suomenkielisiä asiakirjoja oli OTETTAVA VASTAAN kaikissa tuomioistuimissa ja virastoissa. Virastoista ja tuomioistuimista ANNETTAVIEN asiakirjojen tuli olla suomenkielisiä vasta vuoteen 1883 mennessä. Tällä oli tarkoitus saada aikaa suomenkielisten virkamiesten kouluttamiseen, sillä maassa ei ollut suomenkielisiä yliopistoon johtavia kouluja. Tässä yhteydessä on huomattava, etteivät maan ruotsinkieliset vallanpitäjät (senaatissa) halunneet parantaa suomen kielen asemaa, vaan tämä tapahtui keisarin itsensä puuttumisen takia. Näin venäläiset osaltaan oppivat siihen, että Suomen asioihin voitiin puuttua keisarillisin käskykirjein, jotka eivät välttämättä olleet samoilla linjoilla kuin senaatti."
sitaatti täältä

Finnish people could´t use Finnish in official situations before 1863.

Suomen kielen tulevaisuudesta:

"- Suomen kielen asema on turvattava korkeimmassa opetuksessa ja tutkimuksessa seuraavin tieteellisen toiminnan rinnakkaiskielisyyttä edistävin keinoin: 1) Yliopistoille on laadittava kielipoliittinen ohjelma, joka takaa suomenkielisen opetuksen. 2) Gradut ja diplomityöt tulee kirjoittaa pääsääntöisesti kansalliskielillä. Jos työ on kuitenkin kirjoitettu englanniksi, siinä on oltava suomenkielinen tiivistelmä. Niillä aloilla, joilla väitöskirjat laaditaan englanniksi, opiskelijan on esiteltävä tuloksiaan myös suomeksi. 3) Julkisen tutkimusrahoituksen ehdoksi on asetettava, että jokainen tutkija alasta riippumatta julkaisee myös suomeksi. 4) Tutkimuksen arviointia varten laadittavissa julkaisuluokituksissa on otettava huomioon myös omakieliset julkaisut."

"- Suomessa toimivissa suurissa yrityksissä tulee tehdä kielistrategia, josta käy ilmi, missä yhteyksissä suomen kieltä käytetään muiden kielten rinnalla kirjallisesti ja suullisesti yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Sellaisten yritysten, joissa on erikielisiä työntekijöitä, tulee huolehtia suomen kielen kirjallisen ja suullisen taidon ylläpidosta järjestämällä työntekijöille oman alan tekstien ja vuorovaikutustilanteiden koulutusta."

"- Julkishallinnon palveluksessa olevien taitoa kirjoittaa asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä viranomaistekstejä on jatkuvasti kehitettävä luomalla virastoihin järjestelmä, jossa kaikki osallistuvat säännöllisesti tehtäviensä kannalta tarkoituksenmukaiseen hyvän virkakielen koulutukseen."